Ekonomitalon arkkitehdit

Kuva: Pietinen/ Suomen rakennustaiteen museo

Ahti Korhonen (1921–2010) teki rakennussuunnittelun lisäksi yhdyskuntasuunnittelua ja toimi opetustyössä Teknillisessä korkeakoulussa. Hän aloitti arkkitehtuurin opinnot vuonna 1939 ja valmistui 1948. Oman arkkitehtitoimistonsa hän perusti vuonna 1950. Hänellä oli yhteinen toimisto Erik Kråkströmin kanssa vuosina 1954–66.

Korhonen ja Kråkström tekivät yhdessä varsinkin yhdyskuntasuunnittelun tehtäviä. Heidän piirustuspöydillään toteutettiin mm. Hyvinkään keskusta-alueen asemakaava ja keskusta-alueen yleissuunnitelma (1955–56), Espoon Matinkylän osayleiskaava ja asemakaava (1958–68) ja Lähderannan asuntoalueen kokonaissuunnitelma ja kaava (1963–66), Vaasan keskustan yleissuunnittelu (1960–68), Raahen keskus ja vanhan kaupungin asemakaavan uusinta (yhdessä Esko Korhosen kanssa 1964), Helsingin Niemenmäen asemakaava (1965) sekä Keravan Kurkelan asuntoalueen kokonaissuunnitelman ja kaava (1966–70).

Ahti Korhosen pitkään yhdyskuntasuunnittelijan uraan ovat kuuluneet myös Suonenjoen yleis- ja asemakaava (1950–68), Lapuan yleis- ja asemakaava (1964–76) sekä kaavoitustehtäviä Aitoon Luopioisiin, Kemin Veitsiluotoon ja Helsingin Vartioharjuun.

Kaupunkisuunnittelun erikoisopettajana Teknillisen Korkeakoulun arkkitehtiosastolla Ahti Korhonen toimi vuosina 1961—65, kaupunkisuunnittelun apulaisprofessorina 1965—73, professorin viran hoitajana 1973— 75 ja professorina 1975–88.

Laajoja alueita käsittelevän yhdyskuntasuunnittelun lisäksi hän on tehnyt myös rakennussuunnittelua. Toteutetuista julkisista rakennuksista mainittakoon Herttoniemen yhteiskoulu (1954) ja Närpiön ja Sipoon koulukeskukset (yhdessä Erik Kråkströmin kanssa 1957–60), Oy Kaukas Ab:n sahalaitos Lappeenrannassa (1956), Kaltimon voimalaitos Joensuussa (1958), Keravan kirkko ja seurakuntakeskus (1961–68), Kirkkonummen ja Suonenjoen seurakuntakeskukset (1963–66), Hankkijan toimintakeskus Oulunkylässä (1965) sekä Maunulan kirkko (1975–78).

Asuintaloja Ahti Korhonen on suunnitellut Ekonomitalojen lisäksi mm. Munkkiniemessä Ritokalliontiellä (2, 8–16) sijaitsevan rivi- ja kerrostaloalueen (1958–60) sekä yksityistaloja. Hän on suunnitellut myös Laajasalossa sijaitsevan kotitalonsa (1964) ja Ateljee Auli Korhosen (1983). Pienaluesuunnitteluun 1960- ja 70-luvuilla kuului usein myös alueen tyyppitalojen suunnittelu. Espoon Lähderannan ensimmäisen vaiheen rakennukset (1965–66) ja Keravan Kurkelan pientaloalueen tyyppitalot (1968) ovat Korhosen käsialaa.

> Ahti Korhosen arkkitehtiesittely Suomen rakennustaiteen museon sivuilla.


Esko Korhonen (1923–94) valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä Korkeakoulusta 1949. Hän toimi arkkitehtina ja myöhemmin toimistopäällikkönä Kulutusosuuskuntien Keskusliiton asunto-osastolla vuosina 1952–61. Helsingin kaupungin asemakaava-arkkitehdiksi hän siirtyi vuonna 1964 ja toimi yleiskaava-arkkitehtina vuodesta 1965 aina vuoteen 1986 asti. Oma arkkitehtitoimisto hänellä oli vuodesta 1961.

Esko Korhosen tärkeimmistä suunnittelutöistä mainittakoon Raahen asemakaava, Roihuvuoren asuntoalueen pohjoisosa ja Pihlajamäen asuinalueen itäinen puolisko. Hän on suunnitellut myös kirkkorakennuksia, Rantasalmen kappelin ja Pihlajamäen kirkon (1975).

> Esko Korhosen arkkitehtiesittely Suomen rakennustaiteen museon sivuilla.


Nils Orénto (s. 1922)
Puutarha-arkkitehti

Opinnot:

Työura:

Suunnittelutöitä:

(Lähde: Puutarhataiteen seura ry, Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK ry, Teknillinen korkeakoulu/ Maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma: Unelma paremmasta maailmasta – modernin teemoja suomalaisessa puutarhataiteessa ja maisema-arkkitehtuurissa 1900-luvulla -näyttely.Käsiohjelma; tietoja suunnittelijoista, 2006.)